Aurinkosähkö yrityksille
Aurinkopaneelit omakotitaloon
Maatilan aurinkovoimala
Kesämökkien aurinkosähköpaketit

LAATULUPAUS

Korkealaatuiset tuotteet kilpailukykyisellä hinnalla

Luotettava toimittaja

Aurinkosähköasennuksia vuodesta 2009

 

Asiakasreferenssi

Finnair, 310 kWp

Katso lisää referenssejämme »

Finnwind > FAQ aurinkopaneeli

FAQ aurinkopaneeli Usein kysyttyä

Tällä sivulla on käyty lyhyesti läpi useimmin kysyttyjä kysymyksiä aurinkopaneeleihin liittyen.

Aurinkopaneelien soveltuvuus Suomeen?

Aurinkopaneelit soveltuvat Suomeen varsin hyvin. Aurinko säteilee Etelä-Suomessa neliömetrin vaakapinnalle vuodessa yhteensä noin tuhat kilowattituntia. Keski-Suomessa säteilymäärä on n. 900 kWh ja Sodankylässä n. 800kWh. Vaikka Lissabonissa säteilyenergian määrä neliötä kohti on vuodessa 1700 kWh niin Suomessa saadaan kuitenkin kesällä enemmän aurinkoenergiaa talteen kuin Keski – tai Etelä Euroopassa. Tämä on seurausta siitä, että lämpötilan nousu laskee aurinkopaneelin tyhjäkäyntijännitettä merkittävästi. (Lähde: Tampereen teknillisen yliopiston Sähkömagnetiikan yksikön diplomityö Tampereen leveyspiirille sijoitetun aurinkopaneelin tuotosta.)

Miten aurinkopaneelin nimellisteho määritellään?

Aurinkopaneelin nimellisteho Wp (Watt-peak) on se teho, minkä paneeli antaa, kun auringon säteily kohtaa paneelin kesällä 35° kulmassa auringon säteilytehon ollessa 1000 W/m².  Paneelin nimellisteho määritellään laboratorio-olosuhteissa vaihtelemalla paneeliin kytkettyä kuormaa. (Lisätietoja, kts. esim. Wikipedia hakusanalla Watt-peak.)

Aurinkopaneelin hyötysuhde (efficiency) saadaan puolestaan jakamalla nimellisteho Wp paneelin pinta-alan ja säteilytehon 1000 W/m2 tulolla.

Esim.: Aurinkopaneelin nimellisteho on 300 Wp ja paneelin pinta-ala on 1,65 m2. Hyötysuhde = 300 Wp / ( 1,65 m2 x 1000 W/m2) = 18 %. Edellisessä esimerkissä 18 %:ia aurinkopaneeliin kohdistuneesta auringon säteilyenergiasta muuttuu sähköenergiaksi

Mitä tarkoittaa half-cut aurinkopaneeli?

Half-cut aurinkopaneelissa aurinkokenno on leikattu kahtia, mikä parantaa aurinkopaneelin hyötysuhdetta, suorituskykyä ja kestävyyttä.

Kun perinteisen 60 tai 72 full cell paneelin kennot puolitetaan, on uudessa half-cut paneelissa sitten 120 ja 144 kennoa. Aurinkokennon puolittaminen, puolittaa myös niiden virran jonka seurauksena resistiiviset häviöt pienenevät, syntyy vähemmän hukkalämpöä ja hyötysuhde paranee.

Half-cut tekniikan ansiosta aurinkopaneelissa on myös pienemmät varjostushäviöt. Kennoja on full cell paneeliin verrattuna kaksinkertaisesti ja toisaalta kennot on ketjutettu siten että puolitetun kennon ylä- ja alaosa ovat riippumattomia toisistaan. Vaikka kennon yläosa olisi varjostettu niin alaosa toimii edelleen.

Half-cut aurinkopaneelin etuja on myös että puolitettu kenno kestää pienemmän kokonsa johdosta paremmin mekaanista rasistusta ja on näin pitkä-ikäisempi.

Mitä tarkoittaa yksi- tai monikiteinen aurinkopaneeli?

Aurinkopaneeleja on sekä yksikiteisiä että monikiteisiä.

Yksikiteinen aurinkokenno koostuu yhdestä kasvatetusta piikiteestä, joka sahataan kiekoiksi. Kiekko muodostaa yhden aurinkopaneelin kennon. Aurinkopaneeli puolestaan koostuu sarjaankytketyistä aurinkokennoista.

Yksikiteisen piikennon tunnistaa aurinkopaneelissa pyöreistä nurkista, koska piitanko on alunperin kasvatettu pyöreäksi. Monikiteinen kenno on yleensä täysin neliskulmainen. Monikiteisestä piistä näkee helposti silmällä kennossa olevat kiteet. Yksikiteisen piin etu monikiteiseen verrattuna on hieman parempi hyötysuhde koska yhdenmukainen kiderakenne vähentää rekombinaatiota. Monikiteinen aurinkopaneeli kestää puolestaan hivenen paremmin hajasäteilyä.

Yksi- vai monikiteinen aurinkopaneeli?

Kuluttajalle ei ole käytännön merkitystä hankkiiko yksi- vai monikiteisen aurinkopaneelin.

Finnwind Oy asensi vuoden 2012 loppupuolella Siilinjärven Toivalaan Savon Ammatti- ja Aikuisopiston katolle kaksi identtistä 10,4 kWp aurinkovoimalaa. Voimaloiden ainoa ero on paneelin tyypissä, voimala 1 on toteutettu monopaneeleilla (yksikide) ja voimala 2 polypaneeleilla (monikide). Viiden vuoden seurantajakson aikana voimaloiden tuotot ovat (voimala 1) 47289 kWh ja (voimala 2) 46734 kWh. Eroa tuotossa on 555 kWh eli 1,2 % joka on mittaustarkkuuden rajoissa.

Miten voin arvioida aurinkopaneelijärjestelmän tuottoa?

Aurinkosähköjärjestelmän tuoton arviointiin on helppo nyrkkisääntö. Aurinkopaneelin/aurinkopaneelien vuosituotto on parhaimmillaan Etelä-Suomessa n. 900 * aurinkopaneelin nimellisteho kun paneelit n. 30 asteen kulmassa Etelään ja alkuvuoden tuottoja ei menetetä mahdollisen lumipeitteisyyden takia.

Esimerkiksi Finnwind Oy:n Aurinko E5.5 aurinkosähköjärjestelmän paneeliteho on 5.5 kW, jolloin voidaan karkeasti arvioida, että vuodessa ko. järjestelmä tuottaa energiaa n. 4950 kWh.

Mitkä tekijät vaikuttavat aurinkopaneelien tuottoon?

Aurinkopaneelien tuottoon vaikuttavat mm. aurinkopaneelien suuntaus, aurinkopaneelien asennuskulma, aurinkopaneelien pintalämpötila, varjostavat elementit, lumipeitteisyys, vuotuiset vaihtelut jne. Katso lisätietoa Finnwind SlideShare sivuilta.

Miten aurinkopaneelien tuotto jakautuu vuositasolla?

Aurinkosähköjärjestelmän tuotto jakautuu vuodenaikojen mukaan karkeasti seuraavasti:

• aurinkoisina kevät- ja kesäpäivinä aurinkopaneelit tuottavat sähköenergiaa määrän, joka vastaa parhaimmillaan n. 6h toimintaa nimellisteholla
• puolipilvisinä kevät- kesäpäivinä sähköenergian tuotto vasta n. 3-5 h toimintaa nimellisteholla
• syys- ja talvipäivinä jolloin aurinko näyttäytyy sähköenergian tuotto vastaa n. 1-4 h toimintaa nimellisteholla.
• pilvisinä syys- ja talvipäivinä tuotto sähköenergian tuotto vastaa maksimissaan tunnin toimintaa nimellisteholla

Seuraavassa kuvassa on esitetty graafisesti aurinkopaneelin tuottaman energian jakautuminen vuoden eri kuukausina. Lisäksi kuvassa aurinkopaneelien suuntauksen ja asennuskulman vaikutus vuosituottoon.

Tuottaako aurinkopaneeli talvella?

Aurinkopaneelien tuotto painottuu vuoden valoisaan aikaan, mutta marraskuu-huhtikuu välisen ajanjakson aurinkopaneelituotto on kuitenkin n. 25% koko vuoden tuottopotentiaalista.

Lumisilla alueilla ja tonteilla joilla on tilaa, kannattaa harkita  aurinkopaneelien asennusvaihtoehdoksi aurinkopaneelien maa-asennusta. Maa-asenteisessa aurinkovoimalassa lumen poisto aurinkopaneelien pinnalta on haluttaessa helppoa.

Tasakattoisessa uudiskohteessa  aurinkopaneelit  kannattaa asentaa katon laattaan tai kantavaan teräspalkkiin aurinkopilareilla kiinnittyen. Näin aurinkopaneelit voidaan asentaa parempaan säteilykulmaan ja toisaalta tällöin ei aiheudu niin suuria tuoton menetyksiä lumipeitteisyyden johdosta kuin  painollisesti asennettaessa.

Tarvitaanko aurinkopaneelien asentamiseen lupia?

Aurinkosähköjärjestelmän saa yleensä asentaa ilman toimenpidelupaa katon lappeen suuntaisesti, suorakaiteen muotoiseksi kokonaisuudeksi niin etteivät kiinnitysrakenteet jää häiritsevästi näkyviin. Aurinkopaneelit saa asentaa yleensä myös seinäkiinnityksenä. HUOM! Ennen projektin aloittamista tarvittavista lupa-asioista kannattaa varmistua kunnan rakennusvalvonnasta.

Verkkoon kytkettävän aurinkosähköjärjestelmän osalta mikrotuotantolaitoksen verkkoon kytkentään tarvitaan lupa/suostumus jakeluverkon haltijalta ja jakeluverkon haltijaan tuleekin olla yhteydessä jo projektin alkuvaiheessa. Tänä päivänä tämä on lähinnä ilmoitusluonteinen menettely, mikäli verkkoinvertteri on EN50438 standardin mukainen ja järjestelmässä on normien mukaiset suoja- ja turvalaitteet sekä järjestelmätoimittajalla on tarjota mikrotuotantolaitoksen verkkoonliitännän edellytyksenä oleva dokumentaatio sekä järjestelmäkaaviot.

Voiko aurinkopaneeli asennuksesta tehdä kotitalousvähennyksen?

Kyllä. Kun ostat aurinkopaneelit meiltä avaimet käteen asennettuna, voit vähentää verotuksessa 50% arvonlisäverollisesta työn osuudesta.
Huomioi  palveluja ostaessasi, että kotitalousvähennystä voi saada henkilöä kohti maksimissaan 2 400 euroa vuodessa. Vähennyksen omavastuu on 100 euroa henkilöltä vuodessa.

Lisätietoa kotitalousvähennyksen hyödyntämisestä: Aurinkopaneeli kotitalousvähennys

Miten Fronius Wifi Access Point aktivoidaan?

Mistä löydän ylijäämäsähkölle ostajan?

Ylijäämäsähkön ostajat löydät helposti Energiaviraston ylläpitämästä Aurinkopaneeli ylijäämäsähkö ostajat palvelusta
Parhaan hyödyn aurinkovoimalasta saa, kun kuluttaa tuoton mahdollisimman hyvin itse. Tämän vuoksi emme suosittele liiallista aurinkosähköjärjestelmän ylimitoittamista. Itse tuotettu ja kulutettu aurinkosähkö korvaa ostosähköä ja tällöin jokaisella tuottamallasi ja kuluttamallasi kWh:lla säästät sähkön hinnan lisäksi siirtomaksut ja verot.

Mikäli et saa kulutettua kaikkea tuottamaasi sähköä, virtaa se paikallisen verkon puolelle. Tälle ylijäämäsähkölle täytyy olla ostaja.  Ostajan löydät helposti sähkönhinta.fi palvelusta. Syötä vain kiinteistösi osoite ja järjestelmä näyttää sinulle kaikki yritykset jotka toimittavat sähköä alueellesi. Näistä yrityksistä ylijäämää ostavat yritykset tunnistat pientuulivoima kuvakkeesta.

Asennatteko alueellamme aurinkopaneeleita?

Yrityskokoluokan aurinkovoimaloita sekä sähköliittymän korvaavia hybridivoimaloita asennamme koko maahan. Verkkoon kytkettäviä aurinkovoimaloita asennamme pääosin Etelä-Suomen alueella seuraavissa maakunnissa ja tapauskohtaisesti myös muualle Suomeen.

Etelä-Pohjanmaa

Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Vimpeli, Ähtäri

Kanta-Häme

Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela, Ypäjä

Keski-Suomi

Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski

Pirkanmaa

Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä,Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi

Pohjanmaa

Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersören kunta, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa

Päijät-Häme

Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Sysmä

Satakunta

Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila

Uusimaa

Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti

Varsinais-Suomi

Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa